On ihan normaalia, ettei aina innostaisi lähteä lenkille tai jumpalle. Hyvin usein liikunnan jälkeinen olotila on kuitenkin sellainen, ettei hymyn määrällä ole rajaa. Liikunta antaa meille voimaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Saamme pienistäkin liikuntasuorituksista enemmän irti kuin sohvalla löhöilemällä.
Se mikä meitä motivoi on yksilöllistä. Toista motivoi seura, jossa liikumme, toinen rakastaa luontoa ja lenkkeily metsien siimeksessä lintujen laulua kuunnellessa saa palaamaan lenkkipolulle kerta toisensa jälkeen. On myös niitä, jotka ovat ”hurahtaneet” johonkin tiettyyn lajiin, vaikkapa esimerkiksi Lavikseen tai lentopalloon, eivätkä malta olla poissa liikuntatuokioilta.

Mutta mikä on se tärkein tekijä, mikä meitä motivoi? Motivaatio tulee lähteä meistä itsestämme. Ulkopuoliset tekijät, kehoitukset ja ympäristön paineet eivät ole sellaisia tekijöitä, jotka kantavat pitkälle.
Pitkäkestoisen motivaation löytäminen vaatii arvomaailman järjestelyä. Se että liikkuuko ”pitäisi” ajatuksella ulkonäön tai ympäristön paineiden vuoksi ei kanna innostusta kovin pitkälle. Kun huomaamme positiivisia vaikutuksia kehossamme ja mielialassamme, liikkumisesta tulee pian arkielämän yksi rutiineista, mikä saa meidät pitämään kiinni harrastuksestamme. Jos miellämme liikunnan tuovan meille lisävuosia, terveyttä ja hyvää oloa, on liikuntamotivaatio huomattavasti pitkäkestoisempaa. Lisää motivaatiosta ja sen löytämisestä voit lukea esimerkiksi Terveysverkon sivuilta.
Motivaatio voi hiipua myös liian rajuilla aloituksilla. Moni on kompastunut aloittaessaan liikunnan pitkienkin taukojen jälkeen liian rajulla treenillä, johon keho ei ole tottunut. Taukojen jälkeen kannattaa aloittaa lempeästi ja kuunnella kehoaan. Tärkeintä liikunnassa ei ole peilistä näkyvät tulokset vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Peilikuvan muuttuminen on vain mukava bonus, minkä liikunnan ansiosta saa 😉

Toivon teille kaikille iloa ja hyvää oloa liikunnan parissa. Etsitään itselle sopiva liikuntamuoto ja pidetään itsestämme ja kehostamme huolta parhaalla mahdollisella tavalla 🙂
-Jaana