Teltta

Kukapa meistä ei olisi nukkunut lapsena yötä teltassa. Joko kesäleirillä tai sitten ihan vain oman kodin takapihalla.

Ennen vanhaa telttailu oli muodikasta. Leirintäalueet pursuivat erivärisiä, toistaan hienompia, kangasviritelmiä. Samalla lailla kuin nykypäivänä asuntovaunut ovat vallanneet telttapaikat. Muistan itsekin, kuinka meidän nelihenkinen perhe ahtautui lomamatkalla pieneen sinikeltaiseen telttaan, kunhan se ensin oli saatu viriteltyä pystyyn. Ja voi sitä hienoutta, kun saimme uuden upean huvilateltan. Siinä oli erillinen tila ruokailulle ja oma osastonsa nukkumiseen. Suoranaista telttailun glamouria.

Mitäpäs jos tänä kesänä kaivaisit esiin vanhan teltan sieltä varaston perukoilta? Siitä voisi olla monenlaista lystiä kesäpäivään (ja -öihin).

Aivan aluksi jo pelkkä teltan pystyttäminen on mitä mainiointa tiimityöskentelyä. Yksinhän ei kukaan normitaidot omaava ihminen rupea telttaa kasaamaan, vaan työhön vaaditaan vähintään kaksi, jollei useampikin tekijä. Siinä sitä vaaditaan ryhmätyöskentelytaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua, kun yhdessä mietitte, mihin mikäkin kepakko tulee virittää. Jos olet lukenut kirjan ”Idiootit ympärilläsi” voit helposti tunnistaa eri luonnetyypit teltan kasauksen yhteydessä. Yleensä yksi toimii työnjohtajana, ja antaa (omasta mielestään) hyviä neuvoja työn toteuttamiseen, hän on selkeästi punainen tyyppi. Yksi etsii telttapussin kätköistä kasaamisohjetta ja perehtyy huolellisesti siihen (sininen tyyppi), kun taas joukon vikkelin on jo ryhtynyt kokeilemaan eri vaihtoehtoja (keltainen tyyppi).  

Porukalla teltan kasaus onnistuu helposti.

Kun teltta on sitten vihdoin pystyssä, tulee se ottaa tietenkin käyttöön. Sisälle levitetään vilttejä ja tyynyjä ja tehdään sisäosasta mahdollisimman viihtyisä. Sinne onkin sitten helppo livahtaa viettämään ”omaa aikaa” jos talon sisätiloissa rupeaa ahdistamaan liiallinen toisten läsnäolo. Tänä kesänä ainakin, yhdessä vietetty aika kaikista karanteeneista johtuen voi olla jo reippaasti ylitetty, joten hetken hengähdystauko esim. hyvän kirjan parissa yksin teltan hämyisessä uumenissa on virkistävä lepotauko yhdelle jos toisellekin. Ja miksipä ei vaikka ottaa pikku päiväunet, jos löytää oikein hyvän ja rentouttavan asennon.

Telttaa voi käyttää myös rentoutumiseen. Varsinkin jos teltalle on löydetty mahdollisimman rauhallinen ympäristö. Valo siivilöityy telttakankaan läpi juuri sopivan hämyisenä ja samalla kuitenkin ohut kangas päästää läpi kaikki kesän äänet, linnun liverrykset ja tuulen suhinan. Ja jos on tilaa, voi rentoutumisen yhteydessä, vaikka venytellä päivän työstä väsyneitä lihaksia ja niveliä. Teltan uumenissa saa kaikessa rauhassa ja silmiltä piilossa levitellä jalkojaan ja oikoa kangistuneita jäseniä.

Teltan voi pystyttää melkeinpä minne tahansa.

Ja se mitä teltassa voi tehdä yhdessä vaikkapa oman puolison kanssa jätettäköön teidän lukijoiden oman mielikuvituksen varaan. Kannattaa kuitenkin huomioida telttapaikkaa valitessa, että mihin tarkoitukseen sitä aikoo käyttää. Ettei esim. utelias naapuri pääse yllättämään kesken hyvän taukovenyttelyn…

Joten ei muuta kuin aurinkoisia päiviä kaikille ja iloisia telttailuhetkiä.

Lähimatkailua kesäsäässä

Kun ulkona paistaa aurinko ja lämpömittari on kivunnut kivoihin vähän yli kahdenkymmenen asteen lukemiin, alkaa väistämättäkin kaivata ulos aurinkoon. Jos kukkapenkit on jo kuopsutettu ja nurmikko leikattu ja haluaisi vähän vaihtelua elämään pienellä vaivalla, niin tässä sinulle vinkki: Lähde vaeltamaan!

Vaellusretken luontoon voi tehdä myös lähimaastossa. Kuva: vastavalo.net

Olisi tietysti kiva tehdä kunnon monen päivän vaellus vähän kauemmaksikin, mutta tiesitkö että myös ihan läheltä Torniota löytyy hyviä vaellusreittejä, joissa voi käydä ihan päiväseltään kulkemassa erimittaisia matkoja. Päivän reissua varten tarvitset vain hyvät kengät, juomista ja jos haluat niin pientä evästä. Ja ethän unohda hyttyskarkotteita. Vaikka omalla pihalla ei sääskiä näkyisikään, niin yleensä metsään niitä on eksynyt sankoin joukoin.

Kätkävaara sijaitsee Tervolan pohjoisosissa. Se on 189 m korkea paljaslakinen vaara, jonka laelta avautuu upeat näkymät. Alueeseen pääsee tutustumaan 7 kilometriä pitkällä reitillä. Reitti on helppokulkuinen ja matkan varrella on opastauluja, joissa kerrotaan mm. alueen historiasta. Reitin varrelta löytyy myös kaksi tulistelupaikkaa sekä tulistelukota aivan vaaran laella (muistathan palovaroitusaikana jättää tulen tekemättä).

Kätkävaaran reitti on helppokulkuinen ja sopii hyvin kokoperheen vaelluskohteeksi.

Aavasaksa on Kätkävaaraa hieman korkeampi, 242 m, jyrkkäpiirteinen vaara. Se korotettiin kansallismaisemaksi vuonna 1993.  Vaaran huipulta avautuu upeat maisemat sekä Ruotsin että Suomen puolelle. Vaaran ympäri kiertää eripituisia, helppokulkuisia reittejä, ja kesäaikaan Paviljongin kahvila palvelee myös päiväkävijöitä.

Aavasaksalta avautuu upea näkymä myös Ruotsiin.

Martimoaapa Keminmaan ja Simon alueella tarjoaa monipuolisen maiseman aina aapasoista paljaisiiin rakka-alueisiin. Reittejä on myös monipuolisesti alkaen 3 kilometrin luontopolusta päättyen Keminmaan Lautiosaaresta lähtevään ja Simon Puukkokumpuun päättyvään 36 kilometrin Kivalon ulkoilureittiin.

Martimoaavalta löytyy monen mittaisia reittejä. Se on erittäin suosittu myös työpaikkojen virkistyspäiväkohteena.

Keminmaan Kallinkankaalta löytyy kaksi eri luontopolkua, joista lyhyempi on 1,7 km pitkä alueen maaperää esittelevä Hiidenpolku. Pidempi on nimeltään Linnénpolku, joka jo nimestä päätellen, esittelee alueen kasvillisuutta. Linnénpolulla on pituutta 3,8 kilometriä.

Kallinkankaan luontopolun varrelta voi tavata rauhoitettuja kasveja.

Torniolaisten oma suosituin luontopolku lienee Alkunkarin lintutornin ympäristössä kiertävä luontopolku.  Lintutornille on esteetön puinen lankkupolku. Lintutornilta etelään jatkuu reitti, joka on noin 4 km pitkä. Reitti voi olla paikka paikoin kostea, joten kumisaappaat ovat hyvä kenkävalinta, jos haluaa säästyä reissusta kuivin jaloin.

Alkunkarin luontopolulle kannattaa varustautua kumisaappain.

Nyt kun kesä on kauneimmillaan, kannattaa siitä nauttia kaikin aistein. Muistathan lyhyenkin luontokävelyretken jälkeen venytellä lihaksesi, niin saat retkestä myös kuntoilun kannalta parhaan mahdollisen hyödyn.

Create your website with WordPress.com
Aloitus