Liikunta – Hyvässä seurassa on ilo liikkua

21 syyskuun, 202020 syyskuun, 2020

Euroopan liikkujan viikko

Tällä viikolla eli 19.9.-22.9. vietetään Euroopan liikkujan viikkoa. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tänä vuonna kampanjan teema on vähäpäästöinen liikkuminen ja sen mahdollistaminen kaikille. Oletko koskaan pohtinut mitä vaikutuksia liikkumisellasi voisi olla? Teetkö päivittäin tietoisia valintoja liikkumisesi suhteen vai oletko vain rutinoitunut käyttämään esimerkiksi omaa autoasi työmatkaliikenteessä?

Liikkujan viikolla edistetään tietenkin kävelyä ja pyöräilyä, mutta myös muita kestävän liikkumisen muotoja, kuten etätyötä, joukkoliikennettä ja vähäpäästöistä autoilua. Tänä vuonna olemme heränneet huomaamaan myös etätyön positiivisia vaikutuksia koronakurimuksen keskellä, ja yksi näistä, varmaankin tärkeimmistä, ovat ilmastovaikutukset. Koronakaranteenien aikana esimerkiksi Kiinassa huomioitiin merkittäviä ilmanlaadun paranemisia, kun ihmiset eivät autoilleet ulkona yhtä paljon kuin normaalisti.

Tiistaina 22.9.vietetään Auton vapaapäivää. Suomessa Auton vapaapäivää on vietetty vuodesta 2000 ja sen juuret juontavat 1990-luvulle, jolloin ympäri Eurooppaa järjestettiin teemapäiviä ja tempauksia, joilla haluttiin kiinnittää huomiota lisääntyvän liikenteen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Olisiko sinulla kenties mahdollisuus mennä töihin esim. kävellen tai pyörällä? LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 54 % syntyi henkilöautoista. Eli pienet teot voisivat olla mahdollisesti portti kohti suurempaa, parempaa muutosta. Ilmatieteenlaitoskin lupaa kaunista ilmaa, joten sää ei ole esteenä. Arkiliikunnan positiiviset vaikutukset tukevat työssäjaksamista ja samalla luonto kiittää.

Jos pyöräily tai kävely eivät ole vaihtoehtoja sinun kohdallasi, voisitko ajatella muita ratkaisuja? Joukkoliikenne ja kimppakyydit ovat myös hyvä vaihtoehto liikkumiselle. Esimerkiksi Kemissä Auton vapaapäivänä kaupunki tarjoaa ilmaisen joukkoliikenteen koko päivän ajan.

Ota siis rohkea askel kohti uutta, ympäristöystävällisempää toimintaa ja valitse liikkumiseen henkilöauton sijaan jokin muu vaihtoehto. Vedä esim. lenkkarit jalkaan ja tuulitakki päälle, lähde töihin puoli tuntia aikaisemmin ja nauti kirpakkaasta ja värikkään kauniista syyssäästä. Ennen kuin huomaatkaan, uudesta vaihtoehdosta tulee osa päivittäistä rutiiniasi ja saat tilalle hyvää mieltä, kunnonkohotusta ja vielä hyvän omantunnon ympäristösi huomioimisesta.

31 elokuun, 202030 elokuun, 2020

Liikuntaa koronan varjossa

Syksy saapuu ja yhtä paljon kuin lehtien kellastumista ja tunnelmallisia syysiltoja, on aina syksyisin odottanut uuden jumppakauden alkua. Niin on tänäkin vuonna, into jumpille on suuri, mutta elämme tällä hetkellä epävarmoja aikoja, jotka varjostavat kaikkea arkielämämme tekemistä. Monia varmasti mietityttää kuinka jumppaaminen onnistuu näin korona-aikana. Uskaltaako jumpalle lähteä?

Sosiaali- ja terveysministeriöltä tuli juuri suositus, että kokoontumisrajoituksena pidetään edelleen jatkossakin 500 hengen tilaisuuksia. Eli alle 500 hengen kokoontumiset ovat mahdollisia. Toki turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota pienimmissäkin tilaisuuksissa. Tällä hetkellä koronatilanne Länsi-Pohjan alueella on maltillinen, joten sen puoleen tilanne on hyvä ja mahdollistaa uuden jumppakauden aloittamisen.

Ryhmiemme keskimääräinen henkilömäärä on aikaisempina vuosina pysytellyt 20-30 osallistujan tietämillä/jumppakerta, ja parhaimmillaankin viime vuonna suurin yksittäinen osallistujamäärä oli viidenkymmenen osallistujan paikkeilla joten alitamme reilusti annetut kokoontumissuositukset. Olemme myös laskeneet osallistumismääriä jäsentiedon ilmoittautumisjärjestelmässä, jotta ryhmäkoot pysyisivät hallinnassa. Seuramme tarjoamat jumpat ovat kokoontuneet pääsääntöisesti liikuntasaleissa, joten tilaa turvavälien pitämiseen löytyy hyvin. Seura on myös panostanut käsihygienian tehostamiseen sekä tiedottaa jumppaajia tarvittavista varotoimista aktiivisesti.

Jotta jumppahetki voisi edelleen tuoda jokaiselle meistä sen saman ansaitun tuokion arjen askareiden vastapainoksi, voimme jokainen vaikuttaa jumppien turvallisuuteen pitämällä kiinni muutamista ohjeista, joita olemme tähän alle laatineet:

Älä tule sairaana jumpille.
Noudata karanteeniohjeita, jos olet altistunut korona positiiviseen henkilöön tai olet palannut matkoilta alueelta, jossa esiintyy koronaa.
Noudata hyvää käsihygieniaa ja pidä turvavälit.
Siirry pukuhuoneesta jumppasaliin mahdollisimman pian, jossa tilaa on enemmän ja turvavälit säilyvät.

Monissa jumppapaikoissamme on mahdollisuus jättää ulkovaatteet esim. käytävälle tai tarjolla on useampi pukuhuone, joten tämäkin osaltaan helpottaa lähikontaktien ehkäisemisessä. Välinejumpissa suosittelemme omien välineiden käyttöä. Toisaalta välineitä käytetään keskimäärin kerran viikossa, joten kontaminoituminen on melko epätodennäköistä. Yhdessä säännöistä kiinni pitämällä ja huolehtimalla omalta osaltamme turvaväleistä, luomme turvallisen jumppaamisympäristön ja turvaamme ehjän jumppakauden itsellemme sekä muille.

Kristallipalloa tulevaisuuden ennustamiseksi emme valitettavasti omista, mutta me seurassa osaltamme pyrimme tekemään kaiken mahdollisen sen hyväksi, että saisimme vedettyä läpi ehjän ja turvallisen jumppasyksyn. Seuraamme ja noudatamme aktiivisesti valtakunnallisia ja paikallisia ohjeita. Nyt jos koskaan on seuramme motto terveysliikunnan puolestapuhujana ajankohtainen. Toivomme, että pystymme tarjoamaan tänä epävarmuuden aikana hyvää oloa ja mieltä tuottavan hetken itse kullekin edes hetkellisesti tarjoamalla monipuolisia ja terveyttä edistäviä jumppia kaikille.

Olet siis sydämellisesti tervetullut jumpillemme.

Toivottaa TNV:n ohjaajat

25 toukokuun, 202024 toukokuun, 2020

Liikunta ja musiikki

Musiikin käyttö liikunnassa on jokaisen oma valinta. Toiset tykkäävät liikkua luonnossa linnunlaulua kuunnellen ja nauttien hiljaisuudesta, toiset taas haluavat vauhdittaa treeniään hyvällä musiikilla. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta tutkittua on, että musiikki voi tehostaa liikuntasuoritusta ja parantaa suorituskykyä. Musiikin käytön liikunnassa on tutkittu myös vaikuttavan positiivisesti hapenkäyttöön. Musiikki parantaa fysiologista tehokkuutta lisäämällä verenvirtausta ja vähentää hapen tarvetta.

Millaista musiikkia kannattaa kuunnella liikuntasuorituksen aikana?
Ehdottomasti tärkein motivaattori on oma musiikkimaku. Kannattaa siis valita sellaista
musiikkia, jota yleensä muutenkin kuuntelee, ja mikä saa hyvälle tuulelle. Mieluisa musiikki
vie mennessään ja tekee treenaamisesta sujuvampaa kun suorittamisen sijasta keskittyy
musiikin kuunteluun treenaamisen yhteydessä. Musiikissa kannattaa kuitenkin suosia ns.
Beat-musiikkia, jossa musiikin rytmi on selkeä ja tempo on helppo määritellä. On olemassa
myös ns. ”putkimusiikkia” joka on tehty varta vasten ryhmäliikuntaan. Siinä musiikin perusrytmi on miksattu niin, että se pysyy taustalla koko ajan tasaisena, joten se rytmittää
selkeästi tekemiäsi liikkeitä. Näitä putkimusiikkisoittolistoja löydät esim. Spotifysta tai
Youtubesta.

Youtubesta löytyy paljon valmiita soittolistoja, paras lista on kuitenkin sellainen, joka on täynnä juuri sinun omia lempibiisejäsi.

Valmiit treenimusiikkilistat ovat hyvä valinta, jos haluat treenisi taustalle selkeän
rytmin. Musiikki on kuitenkin melko yksitoikkoista ja hyvin tasarytmistä, joten pidemmän
päälle se voi puuduttaa.

Musiikin rytmi ja tempo
Musiikin tempo määrittelee tehon, millä treenaat. Eli jos haluat jumpata täysillä, niin että
hiki virtaa, kannattaa valita vauhdikas ja energinen musiikki. Esim. kehonhuoltoon sopii taas rauhallinen musiikki. Treenimusiikin jaottelussa käytetään lyhennettä BPM, mikä on
lyhennys sanoista Beats per minute eli iskua minuutissa. Yksi isku on n. yhden neljäsosanuotin mittainen ja selkeistä jumppakappaleista sen pystyy helposti erottamaan
(ja laskemaan) musiikin taustalta ( eli sellainen pum pum pum jumputus musiikin pohjalla).
Keskimääräinen BPM musiikissa on 120, joka vastaa kutakuinkin sydämen sykkeen
rytmiä. Mitä suurempi Bpm on niin sitä nopeampi tempo musiikissa on ja sitä vauhdikkaampaa on liikkumisesi. Kun taas musiikki on alle 100 Bpm:a niin sydämen syke
rauhoittuu, ja musiikin vaikutus on rentouttava. Esim. Spotifysta voit etsiä valmista
musiikkia BPM:n avulla. Kun kirjoitat hakusanaksi esim. BPM 130, saat valmiita
soittolistoja, joissa rytmi pysyy lähellä tuota iskumäärää.

Löydät myös valmiita soittolistoja käyttämällä Bpm:a. Osa listoista on tehty originaaliin musiikkiin, toiset musiikkilistat taas ovat miksattu niin, että kappaleiden rytmi vastaa tiettyä Bpm:aa (ns. workout music).

Oli musiikkimakusi sitten mikä tahansa, varmasti löydät siitä sopivia kappaleita
vauhdittamaan omaa liikkumistasi. Ja muista, että myös treeni hiljaisuudessa on välillä
ihan paikallaan, antaa aivojen levätä ja keskittyä liikkeeseen. Mutta kun kaipaat piristystä
niin laita luurit tai napit korville ja anna musiikin siivittää liikettäsi!

19 toukokuun, 202018 toukokuun, 2020

Miksi liikumme?

On ihan normaalia, ettei aina innostaisi lähteä lenkille tai jumpalle. Hyvin usein liikunnan jälkeinen olotila on kuitenkin sellainen, ettei hymyn määrällä ole rajaa. Liikunta antaa meille voimaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Saamme pienistäkin liikuntasuorituksista enemmän irti kuin sohvalla löhöilemällä.

Se mikä meitä motivoi on yksilöllistä. Toista motivoi seura, jossa liikumme, toinen rakastaa luontoa ja lenkkeily metsien siimeksessä lintujen laulua kuunnellessa saa palaamaan lenkkipolulle kerta toisensa jälkeen. On myös niitä, jotka ovat ”hurahtaneet” johonkin tiettyyn lajiin, vaikkapa esimerkiksi Lavikseen tai lentopalloon, eivätkä malta olla poissa liikuntatuokioilta.

Mutta mikä on se tärkein tekijä, mikä meitä motivoi? Motivaatio tulee lähteä meistä itsestämme. Ulkopuoliset tekijät, kehoitukset ja ympäristön paineet eivät ole sellaisia tekijöitä, jotka kantavat pitkälle.

Pitkäkestoisen motivaation löytäminen vaatii arvomaailman järjestelyä. Se että liikkuuko ”pitäisi” ajatuksella ulkonäön tai ympäristön paineiden vuoksi ei kanna innostusta kovin pitkälle. Kun huomaamme positiivisia vaikutuksia kehossamme ja mielialassamme, liikkumisesta tulee pian arkielämän yksi rutiineista, mikä saa meidät pitämään kiinni harrastuksestamme. Jos miellämme liikunnan tuovan meille lisävuosia, terveyttä ja hyvää oloa, on liikuntamotivaatio huomattavasti pitkäkestoisempaa. Lisää motivaatiosta ja sen löytämisestä voit lukea esimerkiksi Terveysverkon sivuilta.

Motivaatio voi hiipua myös liian rajuilla aloituksilla. Moni on kompastunut aloittaessaan liikunnan pitkienkin taukojen jälkeen liian rajulla treenillä, johon keho ei ole tottunut. Taukojen jälkeen kannattaa aloittaa lempeästi ja kuunnella kehoaan. Tärkeintä liikunnassa ei ole peilistä näkyvät tulokset vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Peilikuvan muuttuminen on vain mukava bonus, minkä liikunnan ansiosta saa 😉

Toivon teille kaikille iloa ja hyvää oloa liikunnan parissa. Etsitään itselle sopiva liikuntamuoto ja pidetään itsestämme ja kehostamme huolta parhaalla mahdollisella tavalla 🙂

-Jaana

23 huhtikuun, 202020 huhtikuun, 2020

Liikunta – osaksi elämää

Jokaisella meillä arki soljuu eteenpäin omalla tahdillaan. Toisilla se on eläkeläisen kiireistä tai verkkaisempaa elämää ja toisilla hektistä perhe arkea. Tässä hetkessä elämässämme on muutoksia jotka ovat sitoneet meitä enemmän ja vähemmän koteihin. Vaikka tilanne olisi toinen liittyy päiviin yleensä paljon istumista kouluissa, työpaikoilla, autoissa ja kotona.

Olipa arki sitten kuinka hektistä, olisi siihen toivottavaa sisällyttää liikuntaa tavalla tai toisella. Liikunnan olisi hyvä olla välillä rasittavaa, mutta ei kannata unohtaa myös ns. hyötyliikuntaa. Muista siis kotona että töissä, ettei aina kannata valita sitä helpointa tietä. Ymmärrettävää jos kesällä nurmikon leikkaaminen kestää tunti tolkulla, mutta voisi silti ajatella sen tekemistä kävellen edes osittain. Tai ihan perus portaiden nouseminen hissin käytön sijaan.

Esimerkiksi UKK-instituutti on jo vuosia sitten esittänyt liikuntasuositukset, jotka on vasta uusittu. Suositukset on tehty 18-65 vuotiaille sekä yli 65 vuotiaille.

Suosituksissa suositellaan kuinka paljon liikuntaa pitäisi harrastaa ja minkälaista liikunta.

Lisäksi Ukk- instituutilla on myös ns. soveltava liikuntapiirakka josta voi valita liikunta muotoja nekin joilla on jokin terveydellinen haitta tai vamma.

Eli blogissa on jo aiemmin annettu vinkkejä taukojumppaan, joita voit tehdä kun huomaat että olet istunut paikallaan pitkään työskennellessä tai kutoessa.

Valitse lähikauppaan mennessä auton sijaan kävely tai pyöräily. Suomen vuodenajat tuovat välillä haasteita, mutta pukeumisella yleensä kaikesta selviää.

Aloita kunnon kohotus kävelemällä välillä reippaammin kuin muuten ja valitse reitin varrelle esimerkiksi mäki. Reipas jumppa oman kunnon mukaan, hiihto, uinti ja pyöräily ovat myös oiva tapa lisätä asteittain kuntoa. Reipasta liikuntaa olisi hyvä olla viikottain kaksi ja puoli tuntia viikossa.

Lihaskuntoa ei pidä unohtaa jota voit toteuttaa ryhmäliikunta tunneilla, pihatöissä ja kuntosalilla. Lihaskuntoa on hyvä pitää yllä kaksi tuntia viikossa. Eri harjoituksissa haastat omaa tasapainoa. Tornion naisvoimistelijoilla on tarjolla erilaisia ryhmiä, joista voi valita erilaisia tanssista venyttelyyn ja saada monipuolista liikuntaa.

Liikuntaa voisi suorittaa yhtäjaksoisesti tai pätkittäin, kaikki liike on tärkeää!

Liikunnalla parannat elämänlaatua, älä siis säikähdä jos alkuun lihakset kipeytyvät. Liikunnalla on positiivinen vaikutus useiden sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Kaiken lisäksi mielivirkistyy!

Älä siis unohda liikuntaa mutta älä ota siitä stressiä! Jos sinulla on aktiivinen päivä asioiden hoidossa tai jos istut silloin tällöin matkustaen autolla niin päivä se on seuraavakin. Liiku tavalla joka itseä miellyttää, kunhan liikkut.

Keväisin terveisin Kaisa

21 huhtikuun, 202020 huhtikuun, 2020

Avain lapsen liikuntaan

Lapselle leikkiminen sekä liikkuminen tulevat luonnostaan, kunhan ympäristö on suotuisa ja lähiaikuiset tukevat tätä. Varsinkin nykyaikana riittävän liikunnan saannin vähennyttyä lasten viettäessä älylaitteiden äärellä jopa tunteja ja arkiliikunnan vähennyttyä, on tärkeää ympäristön ja aikuisten tukea ja motivoida lasta liikkumaan eri tavoin. Liikunta on lapselle todella tärkeää, koska suhde siihen luodaan jo lapsena, se on edellytys lapsen kehitykselle ja sen tiedetään yleisestikin edistävän sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä iästä riippumatta.

Yleisesti kaikenikäisten lasten liikunnan tulee olla jokapäiväistä, riittävää, monipuolista ja hauskaa. Mutta eri-ikäisillä lapsilla iästä riippuen suositellun liikunnan määrä vaihtelee ja heille painotetaan eri liikuntamuotoja.

Alle kouluikäisen suositeltu liikunnan määrä on päivittäin vähintään kolme tuntia. Siihen tulee sisältyä reipasta sekä rauhallista liikuntaa sisällä ja ulkona. Reipas liikunta on vauhdikasta, toiminnallista ja sykettä nostattavaa, se voi olla esimerkiksi juoksua, hyppimistä tai kiipeilyä. Sen vastakohtana toimii rauhallinen liikunta, joka on kevyttä liikkumista, kuten pallon heittelyä, temppuja, hidasta kävelyä tai esimerkiksi tasapainoilua. Näin saadaan monipuolista liikuntaa, jonka ansioista pieni lapsi oppii kehostaan ja aistii uusia asioita. Se kehittää hänelle motorisia- ja perus liikkumistaitoja. Lisäksi monipuoliset aisti- ja liikeärsykkeet edesauttavat hermoston muovautumista, mikä on tärkeää pienen lapsen aivojen kehittyessä hurjaa vauhtia. Myös sydänlihas, verisuonet ja keuhkot vahvistuvat reippaasta liikunnasta. Liikunnassa lapselle onnistumisen tunteet sekä uuden taidon kokeileminen ja oppiminen tukevat kehittyvää minäkäsitystä, ja mahdollinen toisen lapsen kanssa liikkuminen harjoittaa sosiaalisia taitoja.

Motoristen- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen jatkuu kouluikään (7v-18v). Myös kouluikäinen lapsi tarvitsee sekä reipasta että rauhallista liikuntaa, suositeltu liikunnan määrä hänelle on vähintään 1,5-2 tuntia päivittäin. Liikunnan tulee olla lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää. Reipas liikunta kouluikäiselle voi olla pallopelejä tai muuta ryhmäliikuntaa, hyppiminen narulla tai esimerkiksi yleisurheilua. Rauhallinen liikunta voi tulla arkiliikunnan kautta, kuten koulumatkoista kävellen tai pyöräillen. Mutta rauhallinen liikunta voi olla myös voimistelua ja venyttelyä, jotka edistävät samalla liikkuvuutta. Osan tarvittavasta liikunnasta kouluikäinen saa koulusta väli- ja liikuntatunneilta, mutta olisi tärkeää, että liikuntaa tapahtuisi myös vapaa-ajalla. Kavereiden sekä perheen kanssa liikkuen ja urheiluseuroissa harrastaen, tämä pitää liikunnan määrän riittävänä ja sosiaalisia taitoja yllä. Ja helpottaakseen riittävän liikunnan saantia voi osan liikunnasta toteuttaa kymmenen minuutin osina, esimerkiksi pienenä kävely matkana kotitehtävien välissä tai venyttelytuokiona ennen iltatoimia.

Kouluikäisenä riittävä liikunta vahvistaa sydäntä, verisuonia, lihaksistoa ja luustoa. Se myös parantaa kestävyyttä, ketteryyttä ja notkeutta. Psyykkisesti hyvät kokemukset liikunnassa lisäävät rohkeutta ja varmuutta, luoden hyvää itsetuntoa. Myös sosiaalisia suhteita ja minäkuvaa harjoitetaan ryhmässä liikkuen. Lisäksi riittävä ja monipuolinen liikunta pitää koululaisen mielen virkeänä, joka on hyväksi opinnoille ja mielenterveydelle. Tornion Naisvoimisteljat tarjoavat liikuntaa kaiken ikäisille, myös lapsille ja nuorille.

Lapsi liikkuu ilosta ja uteliaisuudesta. Lapsen tavoitteena ei välttämättä ole ne terveydelliset hyödyt ja kehittyminen eri osa-alueilla, vaan hauskuus liikkua, hyvät kokemukset ja oppia uusia taitoja. Joten luodaan yhdessä lapsille motivaatio liikuntaan, hyviä mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja ennen kaikkea positiivinen kuva liikunnasta!

Lisätietoa lasten ja nuorten liikkumisesta löydät UKK-instituutin ja Terve Koululainen sivuilta.

7 huhtikuun, 20207 huhtikuun, 2020

Pidä itsestäsi huolta

Elämme nyt hyvin erikoista aikaa koronaviruksen rantauduttua myös Suomeen. Välillä tuntuu, että koko maailma olisi osittain unessa ja tutut rutiinit pyörivät nyt kotona, eikä kodin ulkopuolella. Monille rakas liikuntaharrastus on liikuntapaikkojen sulkeuduttua jäänyt taka-alalle. Ikävä kuntosaleja, uimahalleja, pelaajaporukoita ja ryhmäliikuntatunteja on kova. Liikuntaa voi onneksi harrastaa muuallakin kuin liikuntapaikoilla. Moni liikunta-alan toimija kuten Tornion Naisvoimistelijatkin tarjoavat virtuaalisesti jumppahetkiä jäsenilleen, joihin voi osallistua joko suorana livelähetyksinä tai tallenteita katsomalla.

Tänä erityisenä aikana on tärkeää pitää kunnostaan ja hyvinvoinnistaan huolta. Liikunnan terveysvaikutukset korostuvat nyt entisestään, varsinkin kun emme pääse viikoittain järjestettäviin jumppiin tai muihin totuttuihin aktiviteetteihin. Sohvan mukavuus ja viihdetarjonnan passiivinen tuijotus on nyt monelle aktiiviliikkujallekin melkoinen houkutus.

Nyt kuitenkin kannattaa pitää huolta itsestään ja jatkaa kuntotason ylläpitoa myös kotioloissa. Kohtalainen liikunta lievittää stressiä, parantaa unen laatua, auttaa jaksamaan ja vahvistaa immuniteettikykyä eli vastustuskykyä. Liikunnan avulla voi myös helpottaa henkistä hyvinvointia kotoilun vastapainoksi. Onneksi kevättalven säät ovat viime aikoina suosineet meitä ja ulkoilusta onkin tullut monelle meille tärkeä osa arkea ja rutiineja.

Eniten vastustuskykyyn vaikuttava tekijä on monipuolinen ja terveellinen ruokavalio. Myös unen laatu ja määrä, stressi sekä liikunta ovat tutkitusti tekijöitä, mitkä vaikuttavat vastustuskykyyn. Tuttuja rutiineja niin liikunnan kuin ruokavalionkin suhteen ei kannata muuttaa, vaikka moni muu asia olisikin ympärillämme muuttunut. Itsestään huolehtiminen on nyt myös lähimmäisistä huolehtimista.

Parasta liikuntaa vastustuskyvyn kannalta on kuntoa ylläpitävä ja kohtalaisesti rasittava liikunta, kuten terveysliikunta. Hengästyä saa ja liikunnan pitää tuntuakin jossakin, mutta repivä ja liian kuormittava liikunta kannattaa unohtaa kun puhutaan vastustuskyvyn parantamisesta. Oivia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi lenkkeily, hiihto ja jumppa.

Juuri nyt emme pääse tuttuun tapaan nauttimaan jumpista kodin ulkopuolella ja sohva houkuttelee meitä entistäkin enemmän. Mutta mitä jos sohva olisikin meidän jumppapaikkamme? Näillä seuraavilla ohjeilla saat koko kropalle sopivaa liikuntaa ja hyvää oloa ihan omalla kotisohvalla.

Tikku-Terttu näyttää meille koko kropan sohvajumpan. Tee liikeet kiertoharoitteluna kuntotasosi mukaan 2-4 kierrosta.