Design a site like this with WordPress.com
Aloitus

Lattari mimmi vierailla vesillä

Sydämeni menetin jo nuorena. Musiikki, melodioineen ja rytmeineen vei tanssin pyörteisiin. Harrastus ei ollut säännöllistä tai ohjattua, vaan omaksi iloksi tanssimista eri musiikin tahdein. Aikuisiällä mukaan astuivat yhä vahvemmin eri rytmit ja aloin paneutumaan niihin entistä innokkaammin. Lattarit iskivät väkevimmin kuin muut ja kun Zumba rantautui myös pohjoiseen, olin myyty. Siitä lähti iso pyörä pyörimään, enkä tanssinutkaan enää vain omaksi ilokseni vaan sain antaa jotain myös muille ohjaajan roolissa.

Pian löysin itseni erilaisista workhopeista, koulutuksista ja yksittäisiltä tanssitunneilta. Lattaria, afroa, nykytanssia, tankotanssia, itämäisia tansseja, bollywoodia ja lavatansseja. Kaikkein lähimmäksi sydäntäni pääsivät kuitenkin lattarirytmit ja afro. Tanssin edelleen myös terapiamielessä kotonani muiden silmiltä piilossa. Silloin mennään niin, ettei muulla maailmalla, säännöillä, ohjeilla ja askelluksilla ole mitään merkitystä. Tärkeintä on antaa musiikin viedä, purkaa tunteita ja ilmaista itseään liikkuen pelkän luovuuden voimalla. Mikään ei voita sitä tunnetta kun endorfiinit humalluttaa mielen, hiki lentää ja soljun musiikin mukana kuin kaarnalaiva virran viemänä.

Kuva mikegi Pixabaystä

Nyt lattari-mimmi on uuden äärellä ja hapuilee hämärässä kuunnellen kesäillan valsseja, jenkkaa, humppaa ja tangoa. Kaksi vasenta jalkaa ei auta yhtään näiden minulle uusien ja vain jokseenkin tuttujen rytmien maailmassa. Tanssisydämeni vie kuitenkin hitaasti, mutta varmasti kohti uuden oppimista.

Olen viettänyt myös muutaman yön tanssien. Tunne on tismalleen sama kuin Zumbakoulutuksen jälkeen. Havahdun yöllä siihen, että harjoittelen jenkan tai tangon askeleita. Aivoni ovat uuden äärellä ja työstän uusia juttuja myös nukkuessani. Muutama päivä sitten tanssin valssia ja lähdin koko ajan väärällä jalalla. Seuraavana yönä havahduin valssin pyörteistä todellisuuteen, käänsin kylkeäni ja jatkoin jenkalla. Aamun valjettua valssin askeleet sujuivat jo huomattavasti paremmin 🙂

Tuoreena Lavis-ohjaajana janoan näitä uusia rytmejä ja haluan oppia paremmaksi. Yksi asia on varmaa, Lavis on iskenyt minuun. Olen hieman hämmentynyt ja yllättynyt kuinka innoissani olenkaan tästä kaikesta. En millään malttaisi odottaa pääseväni vetämään ensimmäistä tuntiani. Tunteet kuitenkin vaihtelevat kauhusta innostukseen ja maltamattomuuteen.

Tunneilleni haluan tuoda vahvasti omaa persoonaani ja koreoita tehdessäni huomaan sekoittavani sujuvasti uusia elementtejä perinteisiin. Pelottaa kuitenkin, miten jumppaajat ottavat kaiken tämän vastaan. Joka tapauksessa parasta oppia ohjaajalle on kokeilu ja käytäntö. Tästä se lähtee, ”Lavis-persoonallisuuteni” muodostuminen. Odotan innolla ensimmäistä tuntiani ja toivon, että pääset mukaan tanssimaan kanssani.

Lavis tunnilla tavataan 🙂

T. Keltanokkainen Lavistelija Jaana

Advertisement

Kun kellohame heilahtaa -tanssin terveysvaikutukset

Kaunis kesäyö, koivut, järvenranta ja tanssilava.  Tällaisen kuvan jokainen osaa varmasti luoda mielessään, kun puhutaan tanssimisesta. Monille kokemukset tanssimisesta liittyvät nimenomaa lavatanssiin, nuorempi sukupolvi taas muistelee haikeudella urheilutalon tai koulun diskossa jorattuja kasarihittejä tai ujoja tanssiyrityksiä hitaiden tahtiin.

Tanssiminen on erityisesti sosiaalinen tapahtuma. Ihmiset kohtaavat, tanssivat ja nauttivat musiikista. Tanssiminen on kuitenkin myös mitä parhainta liikuntaa. Maailman terveysjärjestö WHO listasi tanssista ja taiteesta tutkittuja terveysvaikutuksia, ja niitä löytyi yli 900 tutkimuksen verran.

Tanssi tekee hyvää aivoille.

Tanssi on muun muassa tehokas tapa polttaa rasvaa. Se tutkitusti nostaa mielialaa ja ohjaa huomion muuhun kuin käynnissä olevaan fyysiseen ponnistukseen. Säännöllisen tanssiterapian on todettu lisäävän kehotietoisuutta ja vaikuttavan myönteisesti kehonkuvaan sekä lisäävän uskoa oman kehon mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. (Tanssin tiedotuskeskus Dance Finland 2019).

Tanssi on myös mitä parhainta aivoterveydenhoitoa. Tanssiminen muokkaa aivojen valkeaa ainetta, vähentää stressiä ja kohentaa tasapainoa. Tanssin on osoitettu ehkäisevän ja lieventävän monia muita liikuntalajeja paremmin erilaisten aivoja rappeuttavien sairauksien oireita todetaan aivoliiton julkaisussa (Aivoliitto Tanssi hoitaa aivoterveyttä 2019).

Mutta mitä tehdä, jos ei ole mahdollista lähteä tanssimaan?  Nyt kun isot yleisötapahtumat ovat kiellettyjä, miten voisin harrastaa tanssia kotona?

Iloksemme sosiaalinen media ja tietotekniikka ovat oiva apuväline tanssin tuskaan. Monet tanssikoulut ja -seurat järjestävät virtuaalikursseja ja tunteja verkossa. Nyt on mitä parhain hetki hioa omat tanssimuuvit kuntoon ihan kotosalla oman peilin edessä.

Tanssia voi myös yksin.

Esimerkiksi yksi Suomen johtavia tanssikouluja Tanssikoulu Tanssintahti (Liisa Kontturi-Paasikko) on luonut toimivan tanssin etäopetuskanavan. Online kursseilla pystyy rauhassa keskittymään ja harjoittelemaan tanssia omaan tahtiin. Kurssit ovat erittäin ammattitaitoisesti suunniteltu ja niitä ohjaa Suomen huipputanssinopettajat.

Myös Youtubesta löytyy paljon tanssivideoita, joissa opetetaan perusaskeleita ja muita tanssiin liittyviä kuvioita. Skaala on laaja, joten kannattaa käyttää kriittistä silmää näihin tutustuessa.

Facebookista löytyy myös tanssiin liittyvää materiaalia. Esimerkiksi Tanssii tähtien kanssa tähtiopettaja Matti Purolla on Facebookissa valtavasti tanssimiseen liittyvää materiaalia, ja voit jopa osallistua hänen virtuaalitunneilleen Zoom-videopalvelun kautta.

Lavis lavatanssijumpastakaan ei tarvitse luopua karanteenin vuoksi. Tanssimaan pääset esimerkiksi Lavis TV:n kautta.

Lavis -lavatanssijumppa on helppoa, hauskaa ja hikistä.

Ja tietysti myös Tornion Naisvoimistelijoiden omassa Facebook ryhmässä on tarjolla Lavista ja tanssia, useita eri tunteja. Joten ei muuta kuin matot rullalle, huonekalut seinän viereen ja kellohame heilahtamaan. Joka Lyylin vapaalla tyylillä.

Iloisia tanssin hetkiä toivottaa Tuija P