Lapselle leikkiminen sekä liikkuminen tulevat luonnostaan, kunhan ympäristö on suotuisa ja lähiaikuiset tukevat tätä. Varsinkin nykyaikana riittävän liikunnan saannin vähennyttyä lasten viettäessä älylaitteiden äärellä jopa tunteja ja arkiliikunnan vähennyttyä, on tärkeää ympäristön ja aikuisten tukea ja motivoida lasta liikkumaan eri tavoin. Liikunta on lapselle todella tärkeää, koska suhde siihen luodaan jo lapsena, se on edellytys lapsen kehitykselle ja sen tiedetään yleisestikin edistävän sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä iästä riippumatta.
Yleisesti kaikenikäisten lasten liikunnan tulee olla jokapäiväistä, riittävää, monipuolista ja hauskaa. Mutta eri-ikäisillä lapsilla iästä riippuen suositellun liikunnan määrä vaihtelee ja heille painotetaan eri liikuntamuotoja.
Alle kouluikäisen suositeltu liikunnan määrä on päivittäin vähintään kolme tuntia. Siihen tulee sisältyä reipasta sekä rauhallista liikuntaa sisällä ja ulkona. Reipas liikunta on vauhdikasta, toiminnallista ja sykettä nostattavaa, se voi olla esimerkiksi juoksua, hyppimistä tai kiipeilyä. Sen vastakohtana toimii rauhallinen liikunta, joka on kevyttä liikkumista, kuten pallon heittelyä, temppuja, hidasta kävelyä tai esimerkiksi tasapainoilua. Näin saadaan monipuolista liikuntaa, jonka ansioista pieni lapsi oppii kehostaan ja aistii uusia asioita. Se kehittää hänelle motorisia- ja perus liikkumistaitoja. Lisäksi monipuoliset aisti- ja liikeärsykkeet edesauttavat hermoston muovautumista, mikä on tärkeää pienen lapsen aivojen kehittyessä hurjaa vauhtia. Myös sydänlihas, verisuonet ja keuhkot vahvistuvat reippaasta liikunnasta. Liikunnassa lapselle onnistumisen tunteet sekä uuden taidon kokeileminen ja oppiminen tukevat kehittyvää minäkäsitystä, ja mahdollinen toisen lapsen kanssa liikkuminen harjoittaa sosiaalisia taitoja.
Motoristen- ja sosiaalisten taitojen kehittyminen jatkuu kouluikään (7v-18v). Myös kouluikäinen lapsi tarvitsee sekä reipasta että rauhallista liikuntaa, suositeltu liikunnan määrä hänelle on vähintään 1,5-2 tuntia päivittäin. Liikunnan tulee olla lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää. Reipas liikunta kouluikäiselle voi olla pallopelejä tai muuta ryhmäliikuntaa, hyppiminen narulla tai esimerkiksi yleisurheilua. Rauhallinen liikunta voi tulla arkiliikunnan kautta, kuten koulumatkoista kävellen tai pyöräillen. Mutta rauhallinen liikunta voi olla myös voimistelua ja venyttelyä, jotka edistävät samalla liikkuvuutta. Osan tarvittavasta liikunnasta kouluikäinen saa koulusta väli- ja liikuntatunneilta, mutta olisi tärkeää, että liikuntaa tapahtuisi myös vapaa-ajalla. Kavereiden sekä perheen kanssa liikkuen ja urheiluseuroissa harrastaen, tämä pitää liikunnan määrän riittävänä ja sosiaalisia taitoja yllä. Ja helpottaakseen riittävän liikunnan saantia voi osan liikunnasta toteuttaa kymmenen minuutin osina, esimerkiksi pienenä kävely matkana kotitehtävien välissä tai venyttelytuokiona ennen iltatoimia.
Kouluikäisenä riittävä liikunta vahvistaa sydäntä, verisuonia, lihaksistoa ja luustoa. Se myös parantaa kestävyyttä, ketteryyttä ja notkeutta. Psyykkisesti hyvät kokemukset liikunnassa lisäävät rohkeutta ja varmuutta, luoden hyvää itsetuntoa. Myös sosiaalisia suhteita ja minäkuvaa harjoitetaan ryhmässä liikkuen. Lisäksi riittävä ja monipuolinen liikunta pitää koululaisen mielen virkeänä, joka on hyväksi opinnoille ja mielenterveydelle. Tornion Naisvoimisteljat tarjoavat liikuntaa kaiken ikäisille, myös lapsille ja nuorille.
Lapsi liikkuu ilosta ja uteliaisuudesta. Lapsen tavoitteena ei välttämättä ole ne terveydelliset hyödyt ja kehittyminen eri osa-alueilla, vaan hauskuus liikkua, hyvät kokemukset ja oppia uusia taitoja. Joten luodaan yhdessä lapsille motivaatio liikuntaan, hyviä mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja ennen kaikkea positiivinen kuva liikunnasta!
Lisätietoa lasten ja nuorten liikkumisesta löydät UKK-instituutin ja Terve Koululainen sivuilta.
Hyvässä seurassa on ilo liikkua 