Hengitys kuuluu elmistömme luonnolliseen toimintaan. Hengittämisen tehtävänä on saattaa happea elimistöömme, jotta se pystyy käyttämään ravinnosta saadun energian polttoaineeksi. Lisäksi uloshengityksen aikana poistuu hiilidioksidia.
Teemme mitä tahansa niin hengittäminen tapahtuu luonnostaan mukana. Hengitys säätyy sen mukaan onko tarvetta saada happea enemmän tai vähemmän. Kuitenkin hengitämmekö oikein joka tilanteessa onkin mielenkiitoinen kysymys. Vääränlainen hengitystekniikka voi tuoda ongelmia liikuntasuorituksen aikana.
Elimistölle on taloudellista hengittää pinnallisesti, kun emme tee mitään. Tällöin yleensä käytämme keuhkojen yläosia. Jos teemme kotona helppoja arkiaskareita niin hengitys luonnollisesti kiihtyy, mutta edelleenkään keuhkoista kaikki osat eivät ole käytössä. Vasta kun liikumme reippaammin niin tarvitsemme avuksi suuremman osan keuhkoista ja tällöin myös tarvitsemme enemmän hengityslihaksistoa käyttöön.
Pallea on tärkein hengityslihaksemme. Usein hengitystyö jää vajaaksi koska käytämme enemmän apuhengityslihaksia. Hengitystä harjoittamalla oppii hengittämään syvemmin niin että se tapahtuu luonnollisesti. Hengitystä voi harjoittaa niin että antaa riittävän hitaasti keuhkot täyttyä nenän kautta. Riittävän hitaalla sisäänhengityksellä ilmavirta kulkeutuu keuhkojen alaosiin pieniin tiehyihin, yleensä niihin paikkoihin
joita ei välttämättä käytä. Voit miettiä saatko ilman kulkemaan kylkiluita pitkin sivuille ja samalla vatsa aktiivisena niin ettet päästä vatsaa pullistumaan ulospäin.
Sisäänhengittäessä ryhti luonnollisesti suoristuu. Huono ryhti voi vaikuttaa hengitykseen ja estää keuhkojen riittävän täytön. Myös eri sairaudet tai vammat voivat vaikuttaa hengitykseen.
Harjoittamalla uloshengitystä edetään myös hitaasti. Sisäänhengitysen jälkeen pidä pieni tauko ja jatka uloshengitystä joko nenän tai suun kautta. Hengittämällä huulten välistä ilmavirta ei pääse pakenemaan keuhkoista liian nopeasti. Vedä vatsaa sisään kyljet mukana koko ajan kevesti puristaen enemmän ja enemmän, koska näin saat keuhkojen alaosatkin tyhjäksi. Pidä ryhti hyvänä koska elimistö luonnollisesti kaareutuu uloshengityksen aikana. Uloshengitys on yleensä n. puolet pidempi kuin sisäänhengitys kun se tehdään rauhassa harjoittaen.
Hyvä apu harjoitukseen on pilli, joka estää liian nopean virtauksen. Voit tunnustella käsillä kylkiä ja miettiä mitä vatsassa eli palleassa tapahtuu. Hartiat jätä rennoksi ja niin ettei ne nouse hengityksen mukana. Hengitysharjoituksista on apua useissa sairauksissa joissa tarvitaan esimerkiski liman poistoa. Myös jos sairastuu flunssaa ja päivät kuluvat poikkeavasti lepäämällä, niin keuhkoja olisi hyvä ilmastoida ajoittain syvähengityksen avulla.
Kaikkein paras hengityselimistöä harjoittava harjoitus on kuitenkin riittävä hengästyminen. Hengästyessä hengityslihakset vahvistuvat ja yleiskunto kohoaa kokonaisvaltaisesti. Rintakehän alueen liikkuvuus paranee sekä ryhti. Jos on liikkunut vähän niin alkuun hengästyy helpommin, mutta kun antaa itselle aikaa ja liikunta hektiä toistaen, niin hengästyminen vähenee. Lihakset kehittyvät ja hapenottokyky paranee. Liikunta laskee myös stressitasoa.
Seuraavan kerran kun käyt kävelemässä, niin tutkiskele omaa hengitystä ja mieti, että hengität 2-3 askeleen ajan sisään ja toiselle askelparilla ulos. Anna ilman virrata keuhkoihin niin että kylkiluut laajenee ja pidä hartiat rentona. Sitä lyhyemmän aikaa sisään ja ulsohengitys kestää mitä nopeampi on vauhti.
Hengittäminen oikein voi siis olla alkuun hankalaa, mutta älä luovuta!
Hyviä hengitysharjoituksia toivottaen: Kaisa
Hyvässä seurassa on ilo liikkua 