Design a site like this with WordPress.com
Aloitus

Jumppalihakset tosi toimissa

Tänä vuonna talven ensilumi ei satanut seesteisen hiljaisena, ripotellen siroja hiutaleita tuulessa tanssien, vaan lumi temposi taivaalta kerta rytinällä kunnon kinokseksi saakka. Syksyinen maisema vaihtui kuin taikaiskusta talviseksi ja moni kotitalous kaivoi kiireen vilkkaa kolan ja lumilapion esille. Yön aikana kattojen päälle kellistynyt lumikasa rytisi maahan iloisesti lasketellen kuin lapsi leikkipuiston liukumäessä, eikä siinä muu aamulla auttanut, kuin alkaa huhkimaan kasaa pois ikkunoiden alta.

Kuva PublicDomainPictures Pixabaystä

Lumenpukkaaminen on kovaa työtä. Hiki saattaa tulla jo pelkästä ajatuksesta. Puskiessani kolaa kerta toisensa jälkeen kosteahkoon, lohkareiksi sumppuuntuneisiin paakkuihin rupesin miettimään, miten hienolta tuntuukaan juuri nyt omistaa jumpalla treenatut pakarat ja reisilihakset, puhumattakaan Laviksella ja tanssillisella liikunnalla harjaantuneeseen aerobiseen kuntoon ja hyvään hapensaantikykyyn. Edellinen RVP tunti muistutteli kovasta treenistä edelliseltä päivältä ja tunsin kuinka lihakseni tekivät tosissaan töitä, jotta lumimassan sai siirrettyä parempaan talteen metsän reunalle. Ähertäessäni lumikinoksen kimpussa mieleeni juolahti, kuinka kovasti puuskuttaisin puolikuolleena, jos en liikkuisi säännöllisesti ja pitäisi monipuolisesti huolta kunnostani.

Tätä se talven ”Winter Wonderland” on parhaimmillaan ❤

Jumpilla tehdään pääsääntöisesti lihaskuntoharjoitteita omaa kehonpainoa hyödyntäen. Omalla kehonpainolla tehty liikuntahetki on yksi arvokkaimmista. Todellisuudessahan emme tarvitse valtavia lihaksia (piilolihakset ovat erittäin käytännölliset), vaan perus hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä kannatteluhan ovat kaikkein tärkeintä olipa ihminen ”vauva taikka vaari”. Vaikka jumpalla ei kasvateta mitään valtavaa hauista tai kehitetä fittnessvartaloita, on siitä hurjasti hyötyä voimaa tarvittavissa arjen askareissa. Erikseen on sitten ne työt, jotka vaativat hevosen tai muulin voimat. Niihin kannattaa suosiolla sitten hankkiakin se hevonen tai muuli.

Jumppalihakseni selvisivät testistä eivätkä kalvenneet valkoisiksi kuten edessäni tarmokkaasti tönöttänyt lumikinos. Täten totean, että lumenpukkauslihaksisto saa jatkaa jumpilla käyntiä ympäri vuoden, jotta se pysyisi mahdollisimman toimintakykyisenä. Huojentavaa on myös kuulla, ettei aina tarvitse lähteä salille lihaksia hankkimaan kun oma keho on yksi parhaimmista voimailuvälineistä. Joten ei muuta kuin kyykkäämään 😉 …ja jumpalle, tottakai!

-Jaana

Advertisement

Euroopan liikkujan viikko

Tällä viikolla eli 19.9.-22.9. vietetään Euroopan liikkujan viikkoa. Viikolla kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Tänä vuonna kampanjan teema on vähäpäästöinen liikkuminen ja sen mahdollistaminen kaikille.  Oletko koskaan pohtinut mitä vaikutuksia liikkumisellasi voisi olla?  Teetkö päivittäin tietoisia valintoja liikkumisesi suhteen vai oletko vain rutinoitunut käyttämään esimerkiksi omaa autoasi työmatkaliikenteessä?

Kuva Pixabay

Liikkujan viikolla edistetään tietenkin kävelyä ja pyöräilyä, mutta myös muita kestävän liikkumisen muotoja, kuten etätyötä, joukkoliikennettä ja vähäpäästöistä autoilua. Tänä vuonna olemme heränneet huomaamaan myös etätyön positiivisia vaikutuksia koronakurimuksen keskellä, ja yksi näistä, varmaankin tärkeimmistä, ovat ilmastovaikutukset. Koronakaranteenien aikana esimerkiksi Kiinassa huomioitiin merkittäviä ilmanlaadun paranemisia, kun ihmiset eivät autoilleet ulkona yhtä paljon kuin normaalisti.

Tiistaina 22.9.vietetään Auton vapaapäivää. Suomessa Auton vapaapäivää on vietetty vuodesta 2000 ja sen juuret juontavat 1990-luvulle, jolloin ympäri Eurooppaa järjestettiin  teemapäiviä ja tempauksia, joilla haluttiin kiinnittää huomiota lisääntyvän liikenteen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen.  Olisiko sinulla kenties mahdollisuus mennä töihin esim. kävellen tai pyörällä? LIPASTO-laskentajärjestelmän mukaan tieliikenteen hiilidioksidipäästöistä noin 54 % syntyi henkilöautoista. Eli pienet teot voisivat olla mahdollisesti portti kohti suurempaa, parempaa muutosta.  Ilmatieteenlaitoskin lupaa kaunista ilmaa, joten sää ei ole esteenä. Arkiliikunnan positiiviset vaikutukset tukevat työssäjaksamista ja samalla luonto kiittää. 

Jos pyöräily tai kävely eivät ole vaihtoehtoja sinun kohdallasi, voisitko ajatella muita ratkaisuja?  Joukkoliikenne ja kimppakyydit ovat myös hyvä vaihtoehto liikkumiselle. Esimerkiksi Kemissä Auton vapaapäivänä kaupunki tarjoaa ilmaisen joukkoliikenteen koko päivän ajan.

Ota siis rohkea askel kohti uutta, ympäristöystävällisempää toimintaa ja valitse liikkumiseen henkilöauton sijaan jokin muu vaihtoehto. Vedä esim. lenkkarit jalkaan ja tuulitakki päälle, lähde töihin puoli tuntia aikaisemmin ja nauti kirpakkaasta ja värikkään kauniista syyssäästä. Ennen kuin huomaatkaan, uudesta vaihtoehdosta tulee osa päivittäistä rutiiniasi ja saat tilalle hyvää mieltä, kunnonkohotusta ja vielä hyvän omantunnon ympäristösi huomioimisesta.