Liikunta ja musiikki

Musiikin käyttö liikunnassa on jokaisen oma valinta. Toiset tykkäävät liikkua luonnossa linnunlaulua kuunnellen ja nauttien hiljaisuudesta, toiset taas haluavat vauhdittaa treeniään hyvällä musiikilla. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta tutkittua on, että musiikki voi tehostaa liikuntasuoritusta ja parantaa suorituskykyä. Musiikin käytön liikunnassa on tutkittu myös vaikuttavan positiivisesti hapenkäyttöön. Musiikki parantaa fysiologista tehokkuutta lisäämällä verenvirtausta ja vähentää hapen tarvetta.

Kuva 6563351 Pixabaystä

Millaista musiikkia kannattaa kuunnella liikuntasuorituksen aikana?
Ehdottomasti tärkein motivaattori on oma musiikkimaku. Kannattaa siis valita sellaista
musiikkia, jota yleensä muutenkin kuuntelee, ja mikä saa hyvälle tuulelle. Mieluisa musiikki
vie mennessään ja tekee treenaamisesta sujuvampaa kun suorittamisen sijasta keskittyy
musiikin kuunteluun treenaamisen yhteydessä. Musiikissa kannattaa kuitenkin suosia ns.
Beat-musiikkia, jossa musiikin rytmi on selkeä ja tempo on helppo määritellä. On olemassa
myös ns. ”putkimusiikkia” joka on tehty varta vasten ryhmäliikuntaan. Siinä musiikin perusrytmi on miksattu niin, että se pysyy taustalla koko ajan tasaisena, joten se rytmittää
selkeästi tekemiäsi liikkeitä. Näitä putkimusiikkisoittolistoja löydät esim. Spotifysta tai
Youtubesta.

Youtubesta löytyy paljon valmiita soittolistoja, paras lista on kuitenkin sellainen, joka on täynnä juuri sinun omia lempibiisejäsi.

Valmiit treenimusiikkilistat ovat hyvä valinta, jos haluat treenisi taustalle selkeän
rytmin. Musiikki on kuitenkin melko yksitoikkoista ja hyvin tasarytmistä, joten pidemmän
päälle se voi puuduttaa.

Photo by bruce mars on Unsplash

Musiikin rytmi ja tempo
Musiikin tempo määrittelee tehon, millä treenaat. Eli jos haluat jumpata täysillä, niin että
hiki virtaa, kannattaa valita vauhdikas ja energinen musiikki. Esim. kehonhuoltoon sopii taas rauhallinen musiikki. Treenimusiikin jaottelussa käytetään lyhennettä BPM, mikä on
lyhennys sanoista Beats per minute eli iskua minuutissa. Yksi isku on n. yhden neljäsosanuotin mittainen ja selkeistä jumppakappaleista sen pystyy helposti erottamaan
(ja laskemaan) musiikin taustalta ( eli sellainen pum pum pum jumputus musiikin pohjalla).
Keskimääräinen BPM musiikissa on 120, joka vastaa kutakuinkin sydämen sykkeen
rytmiä. Mitä suurempi Bpm on niin sitä nopeampi tempo musiikissa on ja sitä vauhdikkaampaa on liikkumisesi. Kun taas musiikki on alle 100 Bpm:a niin sydämen syke
rauhoittuu, ja musiikin vaikutus on rentouttava. Esim. Spotifysta voit etsiä valmista
musiikkia BPM:n avulla. Kun kirjoitat hakusanaksi esim. BPM 130, saat valmiita
soittolistoja, joissa rytmi pysyy lähellä tuota iskumäärää.

Löydät myös valmiita soittolistoja käyttämällä Bpm:a. Osa listoista on tehty originaaliin musiikkiin, toiset musiikkilistat taas ovat miksattu niin, että kappaleiden rytmi vastaa tiettyä Bpm:aa (ns. workout music).

Oli musiikkimakusi sitten mikä tahansa, varmasti löydät siitä sopivia kappaleita
vauhdittamaan omaa liikkumistasi. Ja muista, että myös treeni hiljaisuudessa on välillä
ihan paikallaan, antaa aivojen levätä ja keskittyä liikkeeseen. Mutta kun kaipaat piristystä
niin laita luurit tai napit korville ja anna musiikin siivittää liikettäsi!

Advertisement

Miksi liikumme?

On ihan normaalia, ettei aina innostaisi lähteä lenkille tai jumpalle. Hyvin usein liikunnan jälkeinen olotila on kuitenkin sellainen, ettei hymyn määrällä ole rajaa. Liikunta antaa meille voimaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Saamme pienistäkin liikuntasuorituksista enemmän irti kuin sohvalla löhöilemällä.

Se mikä meitä motivoi on yksilöllistä. Toista motivoi seura, jossa liikumme, toinen rakastaa luontoa ja lenkkeily metsien siimeksessä lintujen laulua kuunnellessa saa palaamaan lenkkipolulle kerta toisensa jälkeen. On myös niitä, jotka ovat ”hurahtaneet” johonkin tiettyyn lajiin, vaikkapa esimerkiksi Lavikseen tai lentopalloon, eivätkä malta olla poissa liikuntatuokioilta.

Mutta mikä on se tärkein tekijä, mikä meitä motivoi? Motivaatio tulee lähteä meistä itsestämme. Ulkopuoliset tekijät, kehoitukset ja ympäristön paineet eivät ole sellaisia tekijöitä, jotka kantavat pitkälle.

Pitkäkestoisen motivaation löytäminen vaatii arvomaailman järjestelyä. Se että liikkuuko ”pitäisi” ajatuksella ulkonäön tai ympäristön paineiden vuoksi ei kanna innostusta kovin pitkälle. Kun huomaamme positiivisia vaikutuksia kehossamme ja mielialassamme, liikkumisesta tulee pian arkielämän yksi rutiineista, mikä saa meidät pitämään kiinni harrastuksestamme. Jos miellämme liikunnan tuovan meille lisävuosia, terveyttä ja hyvää oloa, on liikuntamotivaatio huomattavasti pitkäkestoisempaa. Lisää motivaatiosta ja sen löytämisestä voit lukea esimerkiksi Terveysverkon sivuilta.

Motivaatio voi hiipua myös liian rajuilla aloituksilla. Moni on kompastunut aloittaessaan liikunnan pitkienkin taukojen jälkeen liian rajulla treenillä, johon keho ei ole tottunut. Taukojen jälkeen kannattaa aloittaa lempeästi ja kuunnella kehoaan. Tärkeintä liikunnassa ei ole peilistä näkyvät tulokset vaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Peilikuvan muuttuminen on vain mukava bonus, minkä liikunnan ansiosta saa 😉

Kuva Gordon Johnson Pixabaystä

Toivon teille kaikille iloa ja hyvää oloa liikunnan parissa. Etsitään itselle sopiva liikuntamuoto ja pidetään itsestämme ja kehostamme huolta parhaalla mahdollisella tavalla 🙂

-Jaana

Hengittäminen -itsestäänselvyys vai onko?

Hengitys kuuluu elmistömme luonnolliseen toimintaan. Hengittämisen tehtävänä on saattaa happea elimistöömme, jotta se pystyy käyttämään ravinnosta saadun energian polttoaineeksi. Lisäksi uloshengityksen aikana poistuu hiilidioksidia.

Teemme mitä tahansa niin hengittäminen tapahtuu luonnostaan mukana. Hengitys säätyy sen mukaan onko tarvetta saada happea enemmän tai vähemmän. Kuitenkin hengitämmekö oikein joka tilanteessa onkin mielenkiitoinen kysymys. Vääränlainen hengitystekniikka voi tuoda ongelmia liikuntasuorituksen aikana.

Elimistölle on taloudellista hengittää pinnallisesti, kun emme tee mitään. Tällöin yleensä käytämme keuhkojen yläosia. Jos teemme kotona helppoja arkiaskareita niin hengitys luonnollisesti kiihtyy, mutta edelleenkään keuhkoista kaikki osat eivät ole käytössä. Vasta kun liikumme reippaammin niin tarvitsemme avuksi suuremman osan keuhkoista ja tällöin myös tarvitsemme enemmän hengityslihaksistoa käyttöön.

Pallea on tärkein hengityslihaksemme. Usein hengitystyö jää vajaaksi koska käytämme enemmän apuhengityslihaksia. Hengitystä harjoittamalla oppii hengittämään syvemmin niin että se tapahtuu luonnollisesti. Hengitystä voi harjoittaa niin että antaa riittävän hitaasti keuhkot täyttyä nenän kautta. Riittävän hitaalla sisäänhengityksellä ilmavirta kulkeutuu keuhkojen alaosiin pieniin tiehyihin, yleensä niihin paikkoihin
joita ei välttämättä käytä. Voit miettiä saatko ilman kulkemaan kylkiluita pitkin sivuille ja samalla vatsa aktiivisena niin ettet päästä vatsaa pullistumaan ulospäin.
Sisäänhengittäessä ryhti luonnollisesti suoristuu. Huono ryhti voi vaikuttaa hengitykseen ja estää keuhkojen riittävän täytön. Myös eri sairaudet tai vammat voivat vaikuttaa hengitykseen.

Harjoittamalla uloshengitystä edetään myös hitaasti. Sisäänhengitysen jälkeen pidä pieni tauko ja jatka uloshengitystä joko nenän tai suun kautta. Hengittämällä huulten välistä ilmavirta ei pääse pakenemaan keuhkoista liian nopeasti. Vedä vatsaa sisään kyljet mukana koko ajan kevesti puristaen enemmän ja enemmän, koska näin saat keuhkojen alaosatkin tyhjäksi. Pidä ryhti hyvänä koska elimistö luonnollisesti kaareutuu uloshengityksen aikana. Uloshengitys on yleensä n. puolet pidempi kuin sisäänhengitys kun se tehdään rauhassa harjoittaen.

Hyvä apu harjoitukseen on pilli, joka estää liian nopean virtauksen. Voit tunnustella käsillä kylkiä ja miettiä mitä vatsassa eli palleassa tapahtuu. Hartiat jätä rennoksi ja niin ettei ne nouse hengityksen mukana. Hengitysharjoituksista on apua useissa sairauksissa joissa tarvitaan esimerkiski liman poistoa. Myös jos sairastuu flunssaa ja päivät kuluvat poikkeavasti lepäämällä, niin keuhkoja olisi hyvä ilmastoida ajoittain syvähengityksen avulla.

Kaikkein paras hengityselimistöä harjoittava harjoitus on kuitenkin riittävä hengästyminen. Hengästyessä hengityslihakset vahvistuvat ja yleiskunto kohoaa kokonaisvaltaisesti. Rintakehän alueen liikkuvuus paranee sekä ryhti. Jos on liikkunut vähän niin alkuun hengästyy helpommin, mutta kun antaa itselle aikaa ja liikunta hektiä toistaen, niin hengästyminen vähenee. Lihakset kehittyvät ja hapenottokyky paranee. Liikunta laskee myös stressitasoa.

Seuraavan kerran kun käyt kävelemässä, niin tutkiskele omaa hengitystä ja mieti, että hengität 2-3 askeleen ajan sisään ja toiselle askelparilla ulos. Anna ilman virrata keuhkoihin niin että kylkiluut laajenee ja pidä hartiat rentona. Sitä lyhyemmän aikaa sisään ja ulsohengitys kestää mitä nopeampi on vauhti.

Hengittäminen oikein voi siis olla alkuun hankalaa, mutta älä luovuta!

Hyviä hengitysharjoituksia toivottaen: Kaisa

Kuuntele kehoasi

Liikunta on tärkeää ihmisen elimistölle. Kun liikut säännöllisesti ja syöt hyvin, voi yleensä vatsasi paremmin ja aiheenvaihdunta kaikkinensa on parempaa. Se, että liikut vaikuttaa myös unenlaatuun ja nukkumiseen. Liikunnalla on todettu olevan vaikutuksia siihen, että nukahdat helpommin ja hyvän ja syvän unen määrä on suurempi liikunnan ansiosta. Liikunta vaikuttaa myös stressihormoneihin.

Säännöllinen liikunta parantaa hyvinvointia. (Kuva: pixabay.com)

Liikunta voi auttaa stressissä ja, kun stressiä on vähemmän, saat myös nukuttua paremmin. On kuitenkin todettava, että näin lapsi perheen äitinä vaikkei suoranaisesti ole stressiä, niin yöunet saattavat häiriintyä ulkoisista seikoista johtuen ja vaikka lähtökohtaisesti kroppa antaisinkin signaalia, että nyt on hyvä nukkua, kun olet liikkunut säännöllisesti ja kaikki on kunnossa, niin yöunet katkeaa muutoin ulkoisista seikoista ja joskus moneenkin kertaan, ei liikunnasta saavutettu etu välttämättä ole hyödynnettävissä.

On hyvä kuunnella omaa kehoa liikunnankin suhteen. Jos liikunta on sinulle itsetarkoitus ja pakkomielle voi se kääntyä myös sinua vastaan. Meidän pitäisi pystyä kuuntelemaan itseämme. Vaikka kuinka haluaisimme tänään treenata intensiivisesti 1,5 tuntia ja nostaa sykkeen maksimiin, niin huonosti nukutun yön yli suosittelisin miettimään, voiko olla jotain muuta liikuntamuotoa, jolla korvaisin treenin? Väsyneenä voi treenata jonkin aikaa, mutta jos jatkuvasti haastat itseäsi intensiivisellä treenillä ja nukut huonosti, ei se ole enää tervettä.  Kroppasi ei pääse palautumaan. Palautuminen on tärkeää, ettei elimistö koko ajan käy ylikierroksilla.

Liikkuminen on tärkeää ja väsymyksestä huolimatta, on hyvä tehdä jotain. Maailma on täynnä erilaisia liikuntamuotoja, jotka voivat sopia kuhunkin elämäntilanteeseesi paremmin, kuin ne mihin olet tottunut. Kävelyllä olen itse kokenut olevan hyvinkin tärkeä merkitys, silloin kun olen ollut väsynyt. Kävely nostaa sykettä ja toimii hyvin perus arkiliikuntana. Kun kävely on säännöllistä voi se auttaa myös painonhallinnassa, ei tarvitse alkuun lähteä tavoittelemaan kuuta taivaalta. Väsymyksen keskellä ulkoliikunta myös piristää ja ulkoilukin vaikuttaa unen laatuun.

Kehoa on hyvä kuunnella myös liikunnan suhteen.

Ihminen on kokonaisuus ja liikunta on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä. Liikunnan tulisi tuottaa mielihyvää ja liikkumisessa pitää säilyä ilo. Jos elämä on hektistä ja meinaa olla stressiä voi koittaa ensin huoltaa myös mieltä ja hakea ulospääsyä sellaisilla liikunnan muodoilla, joissa hallitaan myös mieltä ja koitetaan elää siinä hetkessä.  Myös eri liikuntamuotojen ajoittaminen päivän eri aikoihin saattaa olla merkityksellinen hyvinvointisi kannalta.

Kun osaat tulkita omaa kehoasi voit sen avulla määritellä liikunnan vaikutuksiakin. Toisille voi sopia aamulla kovan treenin tekeminen, kun toinen haluaa aamuisin herätellä vartalon pitkin venytyksien ja avaamalla kehoa.  Joku tarvitsee raitista ilmaa illan suussa, että saa hyvin unen. Toiselle ei sovi yhtään treenata enää kello 19 jälkeen tai nukkumaan meno viivästyy. Nämä on tärkeitä tunnistaa ja hakea omaan liikkumiseen ja elämään tasapainoa. Jos nukkumaan menosi viivästyy useana iltana viikossa liikunnan vuoksi ja uniaika jää lyhyeksi esimerkiksi, kun aamulla pitää taas herätä töihin, ei taaskaan ole kaikki ihan balanssissa. Aikuinen ihminenkin tarvitsee unta ja liikunnan vaikutus vireystilaan ei auta, kun et saa riittävästi lepoa. Muu tekeminen voi kärsiä, kun väsyneenä ei pysty samalla tavalla keskittymään. Ja tällä kokonaisuudella on merkitystä myös mielialaasi.

Suorittamisen maailmassa meidän jokaisen on hyvä pysähtyä kunnioittamaan omaa kroppaamme ja myönnettävä, että aina ei tarvitse olla tehokas. Jonain päivinä voin valita omaksi parhaakseni, etten liiku ollenkaan, vaan keskityn palautumiseen.

Palautumiselle kannattaa myös tilaa. (Kuva: pixabay.com)

Ei tehdä liikunnasta stressiä, vaan nautitaan sen ilosta!

Marjo

5 vinkkiä tehokkaampaan tanssiliikuntaan

Tanssiliikunta on ihana liikuntamuoto. Tässä sinulle 5 vinkkiä miten saat siitä vielä enemmän irti:

1. Katse jalkoihin

Tanssiliikunnassa, kuten muissakin liikuntalajeissa, kengillä on iso merkitys. Oikein valituilla jalkineilla ehkäiset tapaturmia sekä teet tanssinautinnosta vieläkin paremman. Parhaimmat jalkineet tanssimiseen ovat ns. tanssilenkkarit. Tanssilenkkarin erottaa muista jumppakengistä pohjasta, jossa on ns. spinni-kuviointi (kts. kuva)

Reebokin Pumpin 3 -kengät

Pohjan pyörylän avulla on käännösten ja kiertojen tekeminen helpompaa eikä polvi väänny väärään asentoon vaan koko jalka pääsee kääntymään samassa suunnassa. Tavallisten jumppakenkien pohjat ovat yleensä niin nihkeitä, että saattaa tulla rasittavaa, epäluonnollista kiertoa juuri polven tai lonkan seudulle, kun kenkä jarruttaa kääntämistä.

Jos ei halua satsata erillisiin tanssikenkiin, liikkuvuutta ja luistoa voi lisätä myös laittamalla tavallisen jumppakengän päälle nailonsukan. Tämä tekee tossusta luistavamman ja pystyt kiertämään jalkaa vapaammin. Ja jos nivelet vain kestää, niin sukkasillaankin tai jumppatossuissakin voi tanssahdella.

2. Hypyttääkö

Hyppiminen rasittaa niveliä enemmän kuin joustava maasta käsin tapahtuva liike. Kaikki hypyt voit hyvin korvata maasta tapahtuvalla liikkeellä. Pieni ylös-alas jousto jalkojen nivelistä luo samanlaisen liikkeen kuin hyppy, mutta ei tärähdä yhtä kovasti. Muista kuitenkin, että sopiva määrä tärinää on nivelille kuitenkin hyväksi, eli kaikki tarvitsevat luuliikuntaa!

3. Rotaatiot eli tanssin moottori

Tanssi on koko vartalon liikuntaa. Varsinkin vasta-alkajat ujostelevat käyttää kaikkia vartalon osia tanssiessaan. Lihasten ja vartalonosien erisuuntainen liikuttaminen ei ole pelkkää elvistelyä ja hifistelyä, vaan tuo vartaloosi huomattavasti enemmän tehoja kuin pelkkä jalkojen ja käsien heiluttelu. Kiinnitä siis rohkeasti huomiota esim. selkäsi ja käsiesi liikkeeseen sekä tietenkin upeaan suoraan ryhtiin ja pitkään niskaan. Voit kotona harjoitella peilin edessä, miten liikutat esim. ylävartaloasi. Vie olkapäitä ja käsiä vuorotellen sivulta toiselle, niin, että lantio seuraa hieman ylävartalon perässä. Liike lähtee rintarangasta. Huomaat, että jo pienikin sivuliike ylävartalossa saa vartalosi näyttämään ja tuntumaan notkeammalta. Ja ranka kiittää!

4. Potkut

Potkut ovat toinen liike, joka saattaa rasittaa niveliä, etenkin polvia. Siksi onkin hyvä muistaa että esim. rock-potkussa ei viedä liikettä ihan loppuun saakka, vaan potku pidetään hallittuna ja jalka pysyy koko potkun ajan hieman koukussa. Jalka ei ole rento, vaan lihakset pysyvät jännittyneinä, ja voivat näin hallita liikeratoja myös sivusuunnassa.

5. Tanssin syvin olemus

Tärkein ohje kaikkeen tanssimiseen on: Tanssi! Tanssi välittämättä siitä katsooko kukaan. Tanssi oman fiiliksen mukaan. Nauti tanssimisesta, älä suorita. Tanssiliikunnassa iso osa terveydellisistä vaikutuksista tulee tanssin antamasta hyvän olon tunteesta. Endorfiini luo hyvää mieltä ja rentouttaa sekä vartaloa että mieltä. Sitä tehokkaampaa tanssiliikunta on, mitä rennommalla asenteella sen pystyy tekemään. Meidän ei tarvitse olla ammattilaisia voidaksemme tanssia, riittää että itse nautimme siitä mitä teemme. Joten laita musiikki soimaan ja ryhdy tanssimaan ❤

Lähtisinkö sauvakävelylle, puutarhaan vai metsään? -Kaikilla tutkitusti myönteiset terveysvaikutukset

Koronasta huolimatta meillä Meri-Lapissakin alkaa kevät olla jo pitkällä ja lumikinos takapihalta hupenee huimaa vauhtia. Mielikin on kovin virkeä, kun aurinko paistaa ja linnut laulavat. Ulkona liikkuessa haistan mullan tuoksun ja sormia syyhyttää päästä puutarhan kimppuun. Lumilapio saa lähteä varastoon, haravaa en sentään kehtaa vielä tuoda pihalle. On ihanaa, kun saa vaihtaa Kuomat lenkkareihin. Askelkin tuntuu niin kevyeltä ja virtaa riittää niin minussa kuin uusissa tennareissanikin. Ei muuta kuin ylös, ulos ja lenkille.

Luonnossa liikkuminen liikuttaa myös mieltä. (Kuva: Tiia Kauppinen)

Kesälajien harrastajat, pyöräilijät ja sauvakävelijät alkavat vallata pyörätiet. Ilahduttavan paljon onkin liikkujia liikkeellä, ihan koko perheinäkin. Itse suosin kuitenkin vielä tässä vaiheessa kevättä, kun talven hiekoitussoraa ei ole puhdistettu pyöräteiltä pois, kävelyä joko sauvoilla tai ilman. Sauvojen avulla saa mukavasti liikettä yläkroppaan ja pidettyä hyvin kävelyssä reipasta tempoa yllä. Suomen ladun sauvakävelyoppaasta löydät vinkit paitsi oikeanmittaisten sauvojen hankintaan niin myös oikeanlaiseen sauvakävelytekniikkaan. Jos kävely sauvojen kanssa kiinnostaa tai niiden hankinta on ajankohtaista, niin kannattaa käydä kurkkaamassa opasta.

Kävelitpä sitten sauvojen kanssa tai ilman, jo puolen tunnin reippaalla kävelyllä on monipuoliset terveyshyödyt. Lyhytkin kävelylenkki kannattaa, koska reipas kävely treenaa sekä luustoa, lihaksia että kestävyyttä. Kotilieden terveys -artikkeliin on koottu 11 hyvää syytä kävellä edes puoli tuntia päivittäin. Tästä pääset artikkeliin.

Vaikka reipas kävely antaa terveysliikunnan näkökulmasta parhaan hyödyn, on tutkittu, että iäkkäillä naisilla (tutkimus tehtiin keskimäärin 79 vuotiaille) kevyt päivittäinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus kuten esim. rauhallinen kävely ja puutarhatyöt riittävät sydänriskien pienentämiseen. Kotiaskareiden ja pikkupuuhastelujen merkitystä ikäihmisten mahdollisimman pitkään kotona pärjäämiseen ei tulisikaan koskaan aliarvioida. On siis ihan hyvä, jos niitä mummon portaita ei lakaise joka kerta siellä käydessään, mikäli mummo on siinä kunnossa, että kykenee tekemään sen itsekin. Tutkimus löytyy täältä.

Viipyilevän ja nautiskelevan luonnossa liikkumisen merkitystä terveyteen ja hyvinvointiin ei pidä myöskään unohtaa. Itse nautin suunnattomasti ennen kaikkea aamulenkeistä koiran kanssa, silloin matkan teko on verkkaista ja on aikaa kuunnella luonnon sekä maailman ääniä. Tämä on mielestäni ihan paras tapa aloittaa päivä, niin arkena kuin vapaallakin.

Metsän ja luonnon terveysvaikutuksia onkin tutkittu paljon. Metsän myönteiset vaikutukset näkyvät jo viidessätoista minuutissa, kertoo Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta Ylen haastattelussa. Jutussa on haastateltu myös kliinisen allergologian emeritusprofessori Tari Haatelaa, joka kehottaa liikkumaan luonnossa ja tuottamaan jotain omaa ruokapöytään esim. takapihalla, terassilla tai kukkaruukussa. Koko jutun pääset lukemaan tästä.

Me suomalaiset olemme etuoikeutetussa asemassa, koska meillä on puhdas ja luonnollinen luonto, joka on lähellä meitä. Harvoin sitä kuitenkaan tulee edes ajatelleeksi. Joskus voi myös käydä niin, ettei vain ”näe metsää puilta”. Matkailu avartaa myös tässä asiassa ja niin kävi minullekin. Lomailin helmi-maaliskuussa Yhdysvalloissa, New Yorkissa. New York on kaupunki, joka ei nuku koskaan. Autojen ja hälytysajoneuvojen ääni on jatkuvaa. Ihmisiä on paljon ja äänet sen mukaisia.

Central Park mahdollistaa monenlaisen liikkumisen New Yorkissa. (Kuva: Tiia Kauppinen)

Upeista ja mahtavista pilvenpiirtäjistä huolimatta minua henkilökohtaisesti kuitenkin puhutteli eniten se, että keskellä miljoonakaupunkia on säilytetty suuri puisto Central Park. Siellä kaupunkilaiset harrastavat, ulkoilevat sekä viettävät aikaa perheen ja ystävien kanssa. Puisto oli siisti ja hyvin kunnossapidetty. Osa alueista oli säilytetty hyvinkin luonnonmukaisena, joten jonkinlaisen kosketuksen siellä sai luontoon, mutta ei siellä omasta rauhasta ollut tietoakaan. Taiteilijat esittelivät taitojaan ja väkeä oli arkipäivänäkin enemmän liikkeellä kuin ruskaruuhkassa lapissa. Ei siis kannata lähteä merta edemmäs kalaan.

Nautitaan meidän omista metsistä ja niiden rauhasta, ladataan akkuja ja pysytään terveinä!

Terkuin Tiia